Japanin historia jaetaan keisarien hallintokausiin

Japanissa poliittiset päätökset tekee parlamentti, mutta maan yhtenäisyydestä ja kansallistunteesta vastaa keisari. Japanin keisaridynastia on maailman vanhin hallitsijasuku ja tietoa suvun vaiheista löytyy jo 400-luvulta alkaen. Japanissa uskostaan keisariperheen olevan jumalien jälkeläisiä ja heitä kunnioitetaan suuresti. Usein keisareiden poliittinen valta on ainoastaan symbolista, mutta siitä huolimatta he ovat merkittävässä roolissa maansa keulakuvina. Keisarina oleminen on myös koko loppuelämän mittainen virka, sillä nykylainsäädännön mukaan keisari ei voi luopua kruunustaan. Keisareita ei ole myöskään voitu tästä syystä syrjäyttää, mutta heidän valtaansa on voitu rajoittaa.

Alusta alkaen valtaistuin on Japanissa periytynyt patrilineaarisesti eli aiemmista miespuolisista keisareista polveutuvan mieslinjaisen suvun jäsen saattoi nousta keisarin asemaan. Käytännössä kyseessä on lähes aina ollut edeltäjän veli tai vanhin lapsi. Valtaa ovat Japanissa keisarin sijasta pitäneet määrätietoiset aatelissuvut, kuten Soga-, Fujiwara-, Minamoto-, Ashikaga- ja Tokugawa-suvut. Erityisesti Sogat ja Fujiwarat olivat Japanin klassisen kauden ministeridynastioita. Fujiwarat pääsivät käyttämään merkittävää valtaa toimiessaan mm. alaikäisten keisarien holhoojina ja keisareiden appiukkoina.

Vuosina 1603 – 1867 Japanin kansaa johti todellisuudessa samuraiarmeijan päällikkönä toiminut shogun. Shogun oli arvonimi, jolla samurai-armeijan ylipäällikköä kutsuttiin. Sana on usein käännetty tarkoittamaan kenraalia. Teoriassa shogun sai valtansa keisarilta. Aikaa kutsutaan Edo-kaudeksi tai Tokugawa-kaudeksi, sillä Togugawa-shogunaatti hallitsi Japania Edosta eli nykyisestä Tokiosta käsin. Shogunin valtakausi tuli päätökseensä Meiji-restauraation alkaessa vuonna 1866. Meiji-kausi kesti noin 45 vuotta keisari Meijin ollessa vallassa ja samalla nähtiin suuria uudistuksia yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla. Valta siirrettiin Meiji-keisari Mutshitolle ja shogunin virka lakkautettiin, samoin 265 vuotta kestänyt feodaalijärjestelmä kokonaisuudessaan. Tästä alkoi myös Japanin muutos modernimpaan suuntaan ja maan nopea teollistuminen. Pian tämän jälkeen, vuonna 1889 keisari antoi suuren osan hallussaan olleesta vallasta kansanedustajille, samalla kun perustuslaki kirjoitettiin. Maahan perustettiin parlamentti ja Japani alkoi ottaa vaikutteita länsimaista, entisen eristäytymispolitiikan sijaan. Koulutukseen haettiin mallia Ranskasta ja samalla oppivelvollisuus säädettiin kattamaan kaikki yhteiskuntaluokat. Lisäksi Japaniin muodostettiin preussilaisen mallin mukainen armeija, britannialainen laivasto, Yhdysvalloilta mallia ottanut pankkilaitos ja aluehallinnossa toteutettiin ranskalaisia malleja. Meiji-kausi loppui keisarin kuoltua vuonna 1912 ja hänen tilalleen keisariksi nousi keisari Taisho, jonka valtakautta kutsutaan puolestaan Taisho-kaudeksi.

1930-luvulle asti Japanin hallitsijat pyrkivät sotilaiden alkein laajentamaan imperiumi, turvautuen ajatukseen keisarin jumalallisuudesta. Esimerkiksi toisen maailmansodan aikaan keisari toimi symbolina ja sotilaat lähetettiin taistelemaan ja kuolemaan hänen puolestaan. Tuolloin vallassa ollut keisari Hirohito ei kuitenkaan itse ottanut aktiivisesti kantaa mihinkään, vaan pysytteli taka-alalla. Kun Japani antautui Yhdysvalloille presidentti Harry S. Truman kannatti keisarin tuomista sotasyyllisyysoikeuteen, mutta miehityshallintoa johtanut Douglas MacArthur onnistui vakuuttamaan hänet siitä, että keisari-instituution säilyttäminen auttaisi säilyttämään Japanin yhtenäisyyden. Keisari päätettiin säilyttää hallitsijan, mutta hänen asemansa muuttui täysin seremonialliseksi. Vuonna 1889 voimaantulleessa perustuslaissa estettiin naisen nouseminen keisarinnaksi ja tätä linjausta päätettiin jatkaa uudessa perustuslaissa, jonka Yhdysvaltain miehityshallinto kokosi ja asetti voimaan vuonna 1947.

Japanin nykyinen keisari Akihito on keisari Hirohiton vanhin poika. Hän opiskeli englantia Yhdysvaltain miehityksen aikana ja opiskeli myös politiikan tutkimusta yliopistossa. Keisari Akihiton valtakausi alkoi hänen isänsä menehdyttyä 7. tammikuuta 1989. Yli 80-vuotias keisari aiheutti kohun Japanissa heinäkuussa 2016 vihjaamalla, että hän voisi luopua kruunusta väsymykseen ja ikäänsä vedoten. Perustuslaissa ei edelleenkään ole tähän mahdollisuutta, joten palatsi kielsi väitteet pian keisarin puheen jälkeen. Keisari on tehnyt lukuisia valtiovierailuja ympäri maailmaa ja kannattanut avoimuutta myös ulkomaita kohtaan.